Onni, se maailman vaikein asia

Vai onko sittenkään? Vanhemmaksi tullessa on oppinut iloitsemaan pienistä asioista. Kahvikupillisen juonnista loppuun, suihkussa käymisestä YKSIN omassa rauhassa, kokonaisista öistä. Tunnen itseni onnekkaaksi kun meillä on terve pieni tyttö, perhe-elämä luistaa mukavasti ja muutenkin on kaikki hyvin. Silti tulee turhan usein valitettua pikkujutuista. 

Olen todella huono "elämään hetkessä". Vauvavuosi on todella lyhyt, vaikka joskus tuntuu että päivät vaan matelee. Aina en ole osannut nauttia niistä pienistä hyvistä asioista arjessa, vaan keskittynyt liikaa ajattelemaan negatiivisesti. Nyt kun tyttö on jo 10kk, aloin miettiä mitä jää käteen vauvavuodelta. Paljon, paljon hienoja hetkiä, oppimista puolin ja toisin, naurua mutta myös itkua, yksinäisyyttä, syyllisyyttä, rakkautta. Ihmettelyä miten me ollaan voitu tehdä jotain niin kaunista kuin tyttäremme. 

Yksi asia mistä voisimme useammin ottaa mallia on lasten aitous. He nauttivat hetkestä aidosti, ilman huolta huomisesta. Ilo ja nauru tulee suoraan sydämestä. Onnen voi nähdä kasvoilta. Siihen minäkin aion pyrkiä, olemaan yksinkertaisesti onnellisempi.

Uusi alku

Olen jo monesti yrittänyt aloittaa tämän bloggailun mutta yritykset ovat aina kariutuneet jostain käsittämättömästä syystä. Mutta nyt otin itseä niskasta kiinni ja aloin naputella. Blogista olisi tarkoitus tulla enemmänkin omien ajatusteni roskis, paikka jonne voin suoltaa "aivopierujani" ja vauva-arkea. Ja kaikenlaista muutakin, mitä nyt mieleen juolahtaa. Elikkä, tässä vähän infoa alkuun; 

- Minulla on ihana pieni tytär, Kerttu. Hänellä ikää 10kk ja luultavasti tänne tulee enimmäkseen juttua juurikin hänestä.

- Olen kihloissa yltiöpositiivisen, rauhallisen, hauskan ja välillä raastavan rasittavan miehen kanssa. Sanotaan nyt vaikka "A", niinkuin 479080000 muussa blogissa.

- Pari sanaa minusta; Tulevaisuutta turhaan murehtiva, välillä varmasti järjettömän ärsyttävä pessimisti, joka on (yrittää olla!) paras äiti lapselleen ja hyvä (tuleva) vaimo miehelleen. 

Tervetuloa lukemaan, yritän postailla joka päivä jotakin! 

- Suvi